Etusivulle
NomeNordicSkijoringCanicrossBikejoringRigracingCompetitions
Discussion FoorumManagementCalendarSell&BuyValjakkourheilu magazineMaterial breefcase

Sulan maan lajit

Koirajuoksu, koirapyöräily ja kärryajo

valiviiva526.jpg (2063 bytes)

[ Kilpailutoiminta | Koirajuoksuopas | Koirapyöräily | Koirajuoksijan perusohjeet | Valjakkourheilussa käytettyjä koirarotuja ]

valiviiva526.jpg (2063 bytes)

valiviiva526.jpg (2063 bytes)

Valjakkourheilu siirtyy kesäaikaan

Jos ei sada lunta maahan, miksei kilpailtaisi sulalla maalla? Näin lienee saanut alkunsa valjakkourheilun kesälajit. Innokkaat valjakkoharrastajat Euroopassa kyllästyivät olemattomien lumien odotteluun ja loputtomaan sääolosuhteiden kanssa taisteluun ja siirtyivät koirineen pyörille. Kärryjen käyttö sulan maan treenissä on ollut valjakkoajajien tapana jo pidemmän aikaa, mutta nyt mukaan ovat lähteneet myös maastopyöräilyn harrastajat ja juoksijat.

Sulan maan valjakkourheilu tuo valjakkoajon täysin uusin maihin ja myös uusille mantereille. Aktiivista sulan maan valjakkourheilua harrastavien joukkoa löytyykin jo joka puolelta maailmaa: Euroopan joka kolkasta, Amerikasta, Kanadasta ja yksittäisiltä alueilta Etelä-Afrikasta ja Venäjältä. Uusia valjakkourheilun harrastajia on ilmaantunut Uudesta-Seelannista, Australiasta, Argentiinasta, Perusta ja Chilestä. Kesälajien saatua viime kesänä ESDRA:n vuosikokouksessa samat arvokilpailut kuin talvilajitkin, näyttää uusien lajien myötä Suomessakin syntyvän täysin uusia kontakteja koiraurheilua harrastavien koiraihmisten välille. Tämän todisti syyskuussa 2004 pidetyt koirajuoksun ensimmäiset SM-kilpailut. Kilpailut kokosivat laajan joukon paitsi valjakkohiihtäjiä myös perinteistä palveluskoiraväkeä ja agilityn harrastajia.

Hallinnollisesti valjakkourheilun sulan maan lajit kuuluvat monessa maassa yhdessä talvilajien kanssa saman liiton alaisuuteen. Näin on Suomessakin, jossa kesälajit otettiin virallisesti Suomen Valjakkourheiluliiton huomaan ESDRA:n luotua lajeille omat sääntönsä viime kesänä. Kaikissa euroopan maissa näin ei kuitenkaan ole, vaan mm. Ranskassa, Sveitsissä, Tsekissä ja Puolassa on oma liittonsa sulan maan lajeille. Eurooppaan on perustettu tänä vuonna myös uusi kattojäjestö European Canicross Federation (EFC) hallinnoimaan koirajuoksua ja pyöräilyluokkia. EFC sai myös IFSS:n jäsenyyden, eurooppalaisten vastustuksesta huolimatta, ja järjestää EM-kilpailuja kuten ESDRA:kin, ainoastaan sillä erotuksella, että ECF:n lajivalikoima kattaa ainoastaan koirajuoksun ja pyöräluokat, joissa sillä on useampia sarjoja kuin ESDRA:lla. Useampia sulan maan lajien harrastajia kaksien EM-kisojen järjestäminen varmasti hiukan hämmentää, mutta aika näyttää, miten kattojärjestöt tulevat aikanaan muotoutumaan.

Marraskuussa 2004 kilpailtiin Ranskan Saultissa ensimmäistä kertaa sulan maan EM-kilpailuissa. MM-tasolla lajissa on kilpailu jo vuodesta 2002 alkaen, jolloin IFSS järjesti sulan maan ensimmäiset MM-kilpailut Italian Ravennassa marrasjoulukuun vaihteessa. Siellä kilpailtiin viidessä luokassa; koirajuoksu, koirapyöräily, 1-koiran, 2-koiran ja 4-koiran kärryluokissa. Suomalaisia ei näissä mittelöissä ole vielä tähän mennessä mukana ollut. 

Sulan maan valjakkourheilun suosio kasvaa euroopassa nopeasti ja syrjäyttänee harrastajamäärissä ainakin eteläisessä ja osin myös keskisessä euroopassa tulevaisuudessa talviset valjakkourheilun lajit. Kuka tahansa koiraurheilusta innostunut innokkaan vetokoiran omistava voi alkaa harrastaa sulan maan lajeja ilman sääolosuhteiden rajoitteita. Tämä on kieltämättä etu, jota talvilajit eivät pysty tarjoamaan. Aika näyttää, miten suomalaiset ottavat uudet lajit omakseen ja milloin ensimmäinen suomalainen valjakko nähdään MM- tai EM-kilpailuissa. Toivottavasti mahdollisimman pian!

Kati Kettumäki 9.12.2004

valiviiva526.jpg (2063 bytes)

Koirapyöräily

Vetoliinan kiinnitysvinkki polkupyörään

Koirapyöräily on Keski-Euoopassa suosittu harrastus ja kilpailumuoto. Laji on saanut viime vuosina paljon jalansijaa myös Ruotsissa ja Norjassa. Osalle se on vain oivallinen kesäharjoittelu muoto talven valjakkohiihtokilpailuja varten ja osalle totinen kilpailulaji. Suomessa lajin harrastus on vielä ollut varsin vähäistä ja ensimmäiset lajin SM-kilpailut pidetään lokakuussa 2005.

koirapyoraily.jpg (41277 bytes)

"Itse kokeilin lajia omalla koirallani, bordercollie Tinolla ensimmäisen kerran syksyllä 2003. Laji tarjoaa todellista vauhdin hurmaa ja välillä vähän vaaratilanteitakin. Tänä kesänä vieraillessani Norjassa sain kokeilla koirapyöräilyä yhdessä lajin maailmanmestarin kanssa eli Marianne Krakkin saksanseisoja uroksen Antonin kanssa. Onhan siinä vauhdissa tietenkin eroa, jos vertaa sitä vaikka vauhtiin Tinon kanssa. Mutta siinä lajin hienous piileekin ainakin harrastus- ja harjoittelumuotona; koiran voima ei ole niin ratkaiseva, vaan kevyemmällä koirallakin pääsee kokemaan jo vauhdin hurmaa, kun vähän helpottaa koiran urakkaa polkemalla rankemmissa maastokohdissa. Ennen kuin lajia lähtee kokeilemaan, on koiran osattava perusasiat eli vasen-oikea käskyt ja tietysti pysähtymisen. Kovasta vauhdista johtuen ohitettavia voi tulla paljonkin eteen eli sen tulisi sujua ennen kuin lajia rupeaa kokeilemaan. Varusteista sen verran että pyöräilijällä on oltava vähintään kypärä ja mielellään myös hanskat. Maastopyörä on lähes välttämätön koska kestopäällysteellä lajia ei kannata harrastaa. Pyörässä on oltava tehokkaat jarrut. Toimivat V-jarrut ovat hyvät ja levy-jarrut vielä paremmat. Jousitus pyörässä ei ole välttämätön, mutta tekee epätasaisella alustalla ajosta mukavampaa ja helpottaa pyörän hallintaa.

Tarkempaa tietoa varusteista on ESDRAN säännöissä kesäpuolen osalta. Säännöissä ei mainita vetonarun kiinnittämisestä muuta kuin että päässä ei saa olla mitään lukkoa ja se on oltava helposti irrotettavissa. Se mihin kohtaan vetonaru pyörässä kiinnitetään voi vaihdella, mutta yleensä se kiinnitetään pyörän etuosaan ohjainkannattimen alle, johon sen myös itse kiinnitän. Olen nähnyt, että se on kiinnitetty myös satulaputken alapuolelle ajamisen helpottamiseksi, sillä silloin koiran äkkinäiset liikkeet sivulle jne. eivät tunnu niin voimakkailta ja pyörä on ehkä helpompi hallita." Vetonarun voi kiinnittää myös ohjaajan vetovyöhön.

Jos suunnittelet koirallesi valjakkourheilu-uraa ota sille heti pentuna mikrosiru tatuoinnin sijaan. Kaksipäiväisissä kilpailuissa koira on pystyttävä nopeasti tunnistamaan ja silloin siru on kätevin ja sääntöjen mukaan ainoa hyväksytty tunnistemerkintä. Tatuoinnin suhteen ollaan kuitenkin toistaiseksi noudatettu "joustavaa tuomarilinjaa" kansallisen tason yksipäiväisissä kisoissa.

Joni Oilinki, Valjakkourheilu-lehti 3/2004

valiviiva526.jpg (2063 bytes)

VUL postimyynnistä valjakkourheiluvarusteet

 

Yhteistyössä mukana:

veikkaus.JPG (6644 bytes)
Valjakkourheilukin saa tukea veikkausvaroista