IFSS:n toimeenpanosäännöt

Versiohistoria:
- Käännösversio valmistunut 28.11.2009

- Päivityshistoria:

6.1.2011: päivitetyt kohdat sinisellä.

27.11.2011: päivitetyt kohdat punaisella.

Havaituista virheistä ilmoitukset mielellään sähköpostitse hallitukselle.

A. Yleistä
B. Sääntöjen täytäntöönpano
C. Kilpailuoikeus
D. Lähtö- ja maaliintulosäännöt
E. Reittisäännöt
F. Reitin merkitseminen

IFSS Kilpailusäännöt (Race Rules)

Alkuperäiset säännöt IFSS-netistä:

• http://www.sleddogsport.net/ (Navigation-palkki, Race rules)

A. YLEISTÄ

A.I Yleiset ehdot
1.1 Näitä sääntöjä tulee noudattaa kaikissa kilpailuissa, joissa kilpaillaan IFSS:n kilpailusääntöjen mukaan. Yhdenmukaiset säännöt ja toimintatavat helpottavat kilpailujen valvontaa ja yhdenmukaistavat laatua. Vain IFSS:n hyväksymät lisäykset ja muutokset sääntöihin ovat sallittuja.
1.2 Näiden sääntöjen määritelmiä ja kuvauksia käytetään myös muissa IFSS:n säännöissä silloin, kun ne ovat tarkoituksenmukaisia.
1.3 Näissä säännöissä ja muissa IFSS:n säännöissä sanat ”osanottaja”, ”kilpailija”, ”ajaja” jne. sisältävät ”osanottajan ja hänen koiransa” sekä yksikössä että monikkomuodossa.
1.4. Yleisten ja erityissääntöjen ristiriitatapauksissa erityissäännöt ovat voimassa.
A.II Määritelmät
2.1 Ikä: Kilpailijan iäksi katsotaan sama koko kilpailukauden ajan. Se on ikä, jonka kilpailija täyttää 31. joulukuuta kilpailukauden päätyttyä. Koiran ikä määräytyy sen mukaan, kuinka vanha se on kilpailua edeltävänä päivänä.
2.2 Tarkastuspiste (Check point): Tarkasti ja selkeästi määritelty reitin lähellä oleva alue, johon on pääsy vain ajajilla ja toimitsijoilla.
2.3 Tapahtuma: Kilpailijoiden kokoontuminen yhteen kilpailutarkoituksessa. Yksi tapahtuma voi koostua useasta erillisestä luokasta. Tapahtuma sisältää aikataulutettuja teknisiä kokouksia, joihin ajajat osallistuvat (kilpailijoiden kokouksia, joukkueenjohtajien kokouksia, palkintojenjakotilaisuuksia, muita ylituomarin koolle kutsumia kokouksia)
2.4. Ohjeistus: sääntö tai sääntöjoukko, jota ei ole pakko noudattaa, mutta suositellaan vahvasti noudatettavaksi.
2.5 Handleri / avustaja: Kilpailun järjestäjän valtuuttama henkilö, joka avustaa valjakkoa lähdössä, maaliintulon jälkeen ja muissa paikoissa.
2.6 Lähtö: Yksi kilpailuradan kierros tai sen osa, jonka jälkeen juokseva ajanotto katkaistaan.
2.7 Maalialue: Vähintään 800 metriä ennen maalia alkava rataosuus, jonka alkamien on
merkitty ratamerkein. Maalialueella ovat käytössä erikoissäännöt ohittamisen suhteen (Katso §89 valjakkohiihtoa ja koirajuoksua varten).
2.8. Voi/saa: Pitää tulkita sallivana.
2.9 Toimitsija: Henkilö, joka järjestäjän tai sääntöjä valvovan tahon toimesta valtuutetaan
toimimaan tietyissä määrin heidän puolestaan.
2.10 Järjestäjä/Organisaatio: Kilpailutapahtumasta vastuussa oleva järjestelyorganisaatio.
2.11 Pulkka: Pulkka tai pohjoismainen reki (pieni reki, jossa on lyhyet jalakset ja käsijarru).
2.12 Kilpailu: Tietyssä luokassa pidettävä yksittäinen kilpailu, jossa voi olla yksi lähtö tai useampia lähtöjä.
2.13 Kilpailualue: Kaikki osoitetut parkkialueet, katsomot, valjakoiden varikkoalueet, lähtö- ja maalialueet, viralliset alueet ja kilpailuradat.
2.14 Kilpailukausi: Ajanjakso, jossa kaikki kilpailut pitää järjestää ja saada päätökseen, periaatteessa heinäkuusta seuraavan vuoden kesäkuuhun pohjoisella pallonpuoliskolla ja marraskuusta seuraavan vuoden lokakuuhun eteläisellä pallonpuoliskolla. Kilpailunjärjestäjien pitää kuitenkin ymmärtää, että paikalliset olosuhteet (esim. lämpötila, kosteus jne.) voivat lyhentää tätä kautta koirien hyvinvoinnin vuoksi.
2.15 Pitää: Pitää tulkita ehdottomana käskynä.
2.16 Pitäisi: Pitää tulkita pääasiassa ehdottomana käskynä, mutta olosuhteista johtuen siitä
voidaan joustaa.
2.17 Reki: Ajajan ajoneuvo, jota hänen koiravaljakkonsa vetää kilpailussa. Tarkoittaa myös pulkkaa yhteisessä sääntöosiossa aina silloin, kun se on tarkoituksenmukaista.
2.18 Rekikoira: Rekikoira on koira, riippumatta rodusta tai tyypistä, joka voidaan valjastaa ja joka voi kilpailla jossain IFSS:n säännöissä määritellyissä luokassa
2.19 Varikkoalue: Erikseen määritelty alue, jossa osallistujien tulee pitää koiriaan silloin kun ne eivät kilpaile.
2.20 Lähtöalue: Lähtöviivasta vähintään 30 metriä eteenpäin jatkuva rataosuus, jonka päättyminen on merkitty ratamerkein. Lähtöalueella avustaminen on sallittua.
2.21 Tekninen järjestäjä: Taho, joka kilpailuorganisaation kanssa tekemän sopimuksen mukaan on vastuussa kilpailutapahtuman teknisten yksityiskohtien toteuttamisesta.
2.22 Parkkialue: Erikseen määritelty alue, jonne osallistujien tulee pysäköidä ajoneuvonsa, jos ne eivät mahdu varikkoalueeseen.
A.III. Hallinto
3. Teknisen järjestäjän nimeäminen ei anna kilpailun järjestelyorganisaatiolle oikeutta lyödä laimin mitään tapahtuman osa-aluetta. (katso kuitenkin maailmanmestaruuskilpailuiden erikoisehdot)
4. Kilpailun järjestäjän vastuulla on hankkia tapahtuman asianmukaisen läpiviennin takaamiseksi riittävä määrä toimitsijoita.
5. Toimitsijat pitää nimittää ja kouluttaa tehtäviinsä IFSS:n toimitsijasääntöjen mukaisesti.
6. Järjestäjän pitää valvoa, että nimetyt toimitsijat perehdytetään tehtäviinsä ja tapahtumaa koskeviin sääntöihin.
7. Kilpailunjärjestäjän pitää hankkia vastuuvakuutus tapahtumaa varten


B. SÄÄNTÖJEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

B.I. Sääntöjä noudattamista valvovat toimitsijat
8. Kilpailutuomarit valvovat sääntöjen täytäntöönpanoa tapahtumassa. Sääntöjä valvovat toimitsijat pitää nimetä ja heidän pitää hoitaa tehtävänsä IFSS:n virallisten sääntöjen mukaan.
9. Kilpailutuomarilla (race judge) pitäisi olla IFSS:n tuomarilisenssi mutta hänellä pitää olla vähintään IFSS:n alaisen liiton tuomarilisenssi.
10. Kaksi kilpailutuomareista nimetään vastaavasti ylituomariksi ja päätuomariksi. Kilpailun ylituomarilla on tapahtuman ylin valta ja myös päävastuu tapahtumasta. Ylituomari on toimitsijoista ainoa, jolla on oikeus päättää hylkäämisistä.
11. Kilpailutuomarilla on täysi valta valvoa sääntöjen noudattamista annetuissa rajoissa.
12. Viittaukset ylituomariin IFSS:n säännöissä koskevat myös kilpailutuomareita soveltuvin osin.
13. Kilpailun ylituomari voi delegoida osan tehtävistään toimitsijoille, mutta hän päättää kuitenkin aina itse rangaistustoimenpiteistä.
14. On suositeltavaa, että sääntöjen noudattamista valvovat toimitsijat eivä itse osallistu kilpailuun.
B.II. Kilpailujury ja vetoomusjury
15. Kilpailutuomarit muodostavat tapahtuman kilpailujuryn. Ylituomari on kilpailujuryn puheenjohtaja.
16. Kilpailujury kutsutaan koolle puheenjohtajan toimesta...
16.1. kun joku jäsenistä sitä vaatii,
16.2. kuulemista varten
16.3. keskustelemaan sääntörikkomuksesta, joka voi johtaa hylkäykseen.
17. Kilpailujury päättää, pidetäänkö sen pohdinnat suljettuna tilaisuutena vai ei.
18. Kilpailujuryn pitää päättää mahdollisista rangaistustoimenpiteistä kaikissa tapauksissa, jotka sen käsiteltäviksi jätetään. Kilpailujuryn puheenjohtajalla on ratkaiseva ääni äänestyksissä. Hylkäystapauksissa ylituomari voi äänestää toisin ratkaisevalla äänellään
18.1. Maailmanmestaruuskilpailuissa joukkueenjohtaja voi tehdä vetoomuksen vetoomusjurylle, kun ylituomarin päätös vaikuttaa kilpailijan tapahtumaan osallistumiseen.
18.2. Vetoomusjury koostuu kolmesta tai viidestä jäsenestä riippuen siitä, kuinka monta IFFS:n toimitsijaa on määrätty kuulumaan juryyn (vähintään yksi tai kaksi IFSS:n presidentin nimeämään toimitsijaa). Muut juryn jäsenet ovat maajoukkueiden joukkueenjohtajien keskuudestaan valitsemia joukkueenjohtajia.

B.III Rangaistustoimenpiteet
19. Minkä tahansa IFSS:n säännön rikkomisesta pitää antaa rangaistus joko huomautuksena, varoituksena tai hylkäämisenä, kun säännöissä on niin erikseen määritelty.
20. Kun sääntöjen noudattamista valvova toimitsija saa tietoonsa, että on tapahtunut sääntörikkomus, on hänen annettava rangaistus tai raportoitava tapahtumasta ja järjestettävä osapuolten kuuleminen.
21. Varoitukset, hylkäämiset ja mahdolliset aikarangaistukset (lähdöstä myöhästyneille valjakoille) pitää laittaa näkyviin tuloslistaan. Kaikki rangaistustoimenpiteet pitää mainita ylituomarin raportissa viitaten rikottuihin sääntöihin.
22. Jos rikottu kilpailusääntö ei vaadi minkäänlaista ehdotonta reaktiota, rangaistustoimenpiteen valinta pitää tehdä seuraavan mukaan:
22.1 Huomautus: pienestä sääntörikkomuksesta, joka ei aiheuta seuraamuksia kellekään osapuolelle ja joka on kilpailijan ensimmäinen sääntörikkomus tapahtumassa
22.2 Varoitus: pienestä tai huolimattomuuden aiheuttamasta sääntörikkomuksesta, joka ei anna säännön rikkojalle mitään merkittävää hyötyä tai aiheuta haittaa kanssakilpailijoille ja sitä ei voida pitää vahingollisena valjakkourheilulle.
22.3 Hylkäys:
22.3.1 jos kilpailija tahallisesti tai suurella huolimattomuudella rikkoo kilpailusääntöjä saaden siitä itse hyötyä tai aiheuttaen toisille kilpailijoille haittaa,
22.3.2 kun kilpailija toistamiseen rikkoo sääntöä, josta hän on jo kertaalleen saanut varoituksen,
22.3.3 jos kilpailija toistuvasti rikkoo sääntöjä osoittaen olevansa kykenemätön tai haluton noudattamaan kilpailusääntöjä,
22.3.4 jos kilpailija pahoinpitelee koiraa apuvälineen kanssa tai ilman
22.3.5 Aikaan perustuva hylkäys: Mahdollinen aikaan perustuva hylkäys pitää ilmoittaa ilmoittautumiskaavakkeessa tai kilpailukutsussa, ja siitä pitää käydä ilmi mitä luokkia se koskee. Jos aikaan perustuva hylkäys on voimassa ja annettu aika ylitetään, valjakko ei saa enää kilpailla jäljellä olevissa lähdöissä.
23. Muut rangaistustoimenpiteet
23.1 Sääntöjä rikkoneelle annetaan lyhyt kirjallinen ilmoitus. Huomautus voi olla suullinen.
23.2 Kilpailija, jolle kuka tahansa sääntöjen noudattamista valvova toimitsija antaa rangaistuksen voi tehdä vetoomuksen eli vaatia tulla kilpailujuryn kuulemaksi.
23.3 Kilpailija, jonka kuka tahansa sääntöjen noudattamista valvova toimitsija hylkää voi tehdä vetoomuksen eli vaatia tulla kilpailujuryn kuulemaksi.


C. KILPAILUOIKEUS

C.I. Ilmoittautumiset
24. Kilpailun tulee olla avoin kaikille IFSS:n alaisten liittojen jäsenille, paitsi niille, joiden osallistumisen kilpailun järjestäjä tietystä syystä kieltää. Kilpailunjärjestäjät saavat avata kilpailun myös muille kuin IFSS:n jäsenille, jos he katsovat, että siitä on hyötyä valjakkourheilulle tai/ja IFSS:lle. Maailmanmestaruuskilpailuihin osallistujien täytyy olla vastaavien kansallisten IFSS:n jäsenliittojen nimeämiä.
25. Kilpailuun ilmoittautuminen tulee tehdä ennen kilpailun alkamista järjestäjän asettamaan määräaikaan mennessä.
26. Kilpailijan ikä
26.1 Valjakkoajon sprinttiluokissa (sisältäen sprintin etappikilpailut) ja sulanmaan luokissa kilpailijoiden ikärajat ovat:
26.1.1 Yleisissä sarjoissa 16 vuotta ja vanhemmat
26.1.2 Nuorten sarjassa alkaen 14 - 16 vuotta (16-vuotias saa halutessaan kilpailla yleisessä sarjassa. Päätös koskee kaikkia valjakkoajon luokkia.)
26.1.3 Veteraanien sarjassa yli 40 vuotta (vain koirajuoksu ja koirapyöräily) – koirajuoksun ja koirapyöräilyn veteraanisarjan kilpailijat saavat kilpailla yleisessä sarjassa.
26.2 Valjakkohiihdon sprinttikilpailussa kilpailijoiden ikärajat ovat:
26.2.1 Yleisessä sarjoissa yli 19 vuotta
26.2.2 Nuorten sarjassa 17-20-vuotiaat (19- tai 20-vuotias saa halutessaan kilpailla yleisessä sarjassa. Päätös koskee kaikkia valjakkohiihdon luokkia.)
26.3 Keskipitkän ja pitkän matkan kilpailuissa (sisältäen pitkät etappikilpailut) kilpailijan tulee olla iältään vähintään kahdeksantoista (18) vuotta.
26.4 Lajin erityissäännöt voivat määritellä iälle lisävaatimuksia tai - rajoituksia tai muuttaa ikärajoja paikallisen käytännön mukaan.
27. Vammaisia ajajia tulee kannustaa osallistumaan. Heidän osallistumisensa ei kuitenkaan saa vaarantaa haitata tai estää muita kilpailijoita tai koiria, mukaan lukien vammaisen osallistujan koira(t). Kilpailun ylituomari päättää mahdollisesta vammaisen ajajan ja mahdollisen avustajan osallistumisesta ja sekä aina tarkastaa varusteet. Vammaisen ajajan ja hänen koiriensa turvallisuus on aina etusijalla. Jos kilpailun ylituomarin mielestä on vammaisen ajajan ja koko kilpailun kannalta parasta, että vammainen ajaja lähtee viimeisenä luokassaan, on hänellä oikeus määrätä lähtöjärjestys siten kaikissa kilpailun lähdöissä. Valjakon tulos sijoitus määräytyy kuitenkin aikojen perusteella.

Huom. Vammaisen ajajan valjakko voidaan myös lähettää reitille tietyn ajan ennen ensimmäistä valjakkoa, mutta silloin on aina mahdollisuus, että vammaisen ajajan valjakko haittaa ohittavia valjakoita ja, että vammainen ajaja tuntee kilpailevansa muun joukon ulkopuolella. Lähtiessään viimeisenä hänellä on aina mahdollisuus ohittaa yksi tai useampia valjakoita.

C.II. Koirat
28. Kilpailijaa voidaan vaatia käyttämään koirat kilpailueläinlääkärin tarkastuksessa ennen kilpailua kilpailuluvan saamiseksi.
29. Kilpailun ylituomari voi evätä ajajan, valjakon tai koiran osallistumisen pätevästä syystä.
30. Kilpailuoikeutta ei saa rajata koskemaan vain tiettyjä koirarotuja.
31. Koiran vähimmäisikä:
31.1 Sulanmaanlajit: 18 kuukautta koirapyöräilyssä ja 12 kuukautta muissa luokissa.
31.2 Valjakkoajon sprintti: 18 kuukautta avoimessa luokassa, 12 kuukautta muissa luokissa.
31.3 Valjakkohiihto: 18 kuukautta.
31.4 Valjakkoajon keskipitkät ja pitkät matkat: 18 kuukautta.
32. Koira, joka on kilpailut jossain luokassa, ei saa osallistua samana päivänä muihin kilpailuihin ellei kyseessä ole koirajuoksu tai koirajuoksuviesti.

C.III. Taudit
33. Kilpailun eläinlääkärit ovat paikalla koko kilpailun ajan valvomassa kaikkien koirien terveyttä ja hyvinvointia, neuvomassa kilpailijoita koiriensa lääkitsemisessä ja hoitavat tarvittaessa valjakoista jätettyjä koiria.
34. Kilpailun eläinlääkäri saa yhdessä ylituomarin tai kilpailutuomarin kanssa evätä koiran osallistumien tai kilpailussa jatkamisen tai poistaa koiran kilpailusta lääketieteellisestä tai muusta syystä. Jos kilpailun eläinlääkäri diagnosoi minkä tahansa kilpailualueella olevan koiran sairastavan tarttuvaa tautia, valjakko, johon koira kuuluu hylätään ja koko valjakon on poistuttava kilpailualueelta välittömästi.
35. Kaikkien kilpailuun osallistuvien koirien pitää olla rokotettu IFSS:n eläinten hyvinvointikomitean suositusten mukaisesti. IFSS:n johtava eläinlääkäri on suositellut 16.4.2007 alkaen pakollisiksi rokotteiksi rabiesin, parvon, penikkataudin ja kennelyskän (bordetella parainfluenza, canine adenovirus 2). Kaikkien koirien pitäisi olla aina rokotettuja 12 kuukauden sisällä ja vähintään 21 päivää ennen kilpailuja, jos kyseessä on ensirokotus. Rokotukset on suoritettava kilpailumaan säännösten mukaan.

C.IV. Sulanmaanlajien lämpötilarajat
36. Sulan maan kilpailuissa on oltava lämpö- ja kosteusmittari lähtöalueella. Sen pitää olla helposti nähtävillä ja sijoitettuna varjoisaan paikkaan 50 cm (20 tuumaa) korkeudelle maanpinnasta.
37. Minimi- ja maksimilämpötiloja tulee tarkkailla koko kilpailun ajan.
38. Kun minimi- ja maksimilämpötila, rataolosuhteet ja paikalliset olosuhteet (esim. kosteus) tiedetään, voi kilpailuorganisaatio ja ylituomari voi käyttää päätöksenteossaan seuraavia rajoja koirien hyvinvoinnin vuoksi:
38.1 Lämpötila alle 18°C koirajuoksussa ja 16°C kaikissa muissa luokissa, kosteusprosentti korkeintaan 85%: normaali kilpailu.
38.2 Lämpötilat yli 16°C mutta alle 18°C: matkat eivät saa olla ao. §79 määriteltyjä minimimatkoja pitempiä. Maksimilämpötila koirapyöräilyssä on 22°C ja 25°C koirajuoksussa.
38.3 Lämpötilat yli 18°C mutta alle 22°C: matka ei saa ylittää 1,5 kilometriä, ainoastaan näytöstarkoitukseen lukuun ottamatta koirapyöräilyä ja koirajuoksua (katso §79).
38.4 Lämpötilat yli 22°C: valjakkoja ei saa valjastaa lukuun ottamatta koirajuoksua (katso §79)
38.5 Kun lämpötila on 18°C, ylituomarin pitää neuvotella kilpailun eläinlääkärin kanssa, pitääkö kilpailua siirtää tai peruuttaa se. Eläinlääkärin mielipide on ratkaiseva erimielisyystapauksissa. Eläinten hyvinvointi pitää olla aina tärkein päätöksiin vaikuttava asia.
38.6 Riippuen kilpailureitistä (esim. suurin osa suorassa auringonpaisteessa) tai muista asioista ylituomari voi määrätä lyhennetyt matkat tai muita toimenpiteitä, jos se on lajin kannalta hyvä, myös jos maksimilämpötiloja ei saavuteta.

C.V Talvikauden kilpailujen lämpötilat - Ohjeistukset
39. Erittäin alhaisissa lämpötiloissa jury, kilpailun järjestäjät ja joukkueenjohtajat päättävät perutaanko kilpailu, siirretäänkö lähtöaikaa vai lyhennetäänkö kilpailumatkaa. Mahdolliset kansallisen liiton säännöt täytyy ottaa huomioon lopullista päätöstä tehtäessä.


D. LÄHTÖ- JA MAALIINTULOSÄÄNNÖT

D.I. Tunnistaminen
40. Jos kilpailussa on useampi kuin yksi lähtö, tulee kukin koira merkitä ennen kilpailun ensimmäistä lähtöä. Jos tunnistaminen tapahtuu mikrosiruilla, lista sirunumeroista pitää toimittaa ylituomarille tai hänen avustajalleen ylituomarin tai kilpailujärjestäjän ohjeiden mukaan.
41. Kilpailuissa, joissa on kaksi (2) tai useampia lähtöjä, pitää valjakosta jätetyt koirat merkitä toiseen kertaan joko suoralla koiran merkinnällä tai huomautuksena valjakon sirunumerolistassa, jotta tiedetään, että ne eivät voi kilpailla jäljellä olevissa lähdöissä.
42. Kilpailijat ovat itse vastuussa siitä, että heidän koiransa ovat yllä kuvaillulla tavalla merkittyjä ennen kilpailun alkua.

D.II. Lähtövälit
43. Lähtövälien pitäisi olla:
43.1 puoli (½) tai yksi (1) minuuttia valjakko- ja koirahiihtoluokissa sekä koirajuoksu- ja pyöräluokissa.
43.2 yksi (1) tai kaksi (2) minuuttia rajoitetuissa luokissa, joissa on korkeintaan kahdeksan koiraa sekä yhden ja kahden kärryluokissa.
43.3 kaksi (2) tai kolme (3) minuuttia kymmenen tai sitä useamman koiran luokissa.
44. Lähtövälivaihtoehdot
44.1 Kilpailunjärjestäjä voi halutessaan käyttää pidempää lähtöväliä ensimmäisessä lähdössä ja lyhyempää lähtöväliä seuraavissa lähdöissä.
44.2 Kilpailun järjestäjällä on mahdollisuus valita yhteislähtö kaikkien luokkien lähtötavaksi.
45. Kilpailijoiden aika lasketaan lähtölistaan merkityn lähtöajan perusteella. Poikkeuksen muodostaa lähdöstä myöhästynyt valjakko, jonka lähtöajaksi merkitään todellinen lähtöaika, mutta valjakko saa aikarangaistuksen, joka on kolme (3) kertaa luokan lähtövälin suuruinen.

D.III. Lähtöjärjestys
46. Ensimmäisen lähdön lähtöjärjestys tulee arpoa julkisesti ennen kilpailua. Kilpailun järjestäjä määrää arvonnan ajankohdan ja paikan.
47. Arvottua lähtöjärjestystä ei saa enää muuttaa lisäämällä kilpailijoita lähtölistaan tai vaihtamalla kilpailijoiden paikkaa lähtölistassa. Jos kilpailun järjestäjä hyväksyy jälki-ilmoittautuneet, lisätään heidät lähtölistan loppuun ilmoittautumisjärjestyksessä.
48. Kilpailun järjestäjä voi halutessaan arpoa erikseen luokkaan ”kuuman ryhmän” haluamallaan IFSS:n hyväksymällä tavalla.
49. Yksittäislähdön kilpailuissa ensimmäisen päivän lähtöjärjestys arvotaan; numeron 1 saanut lähtee ensimmäisenä, numeron 2 saanut toisena jne.
50. Ensimmäisen lähdön jälkeen lähtöjärjestys määritellään edellisen lähdön/edellisten lähtöjen yhteisajan mukaan siten, että nopein lähtee ensin, toiseksi nopein toisena jne.
50.1 Kilpailunjärjestäjän valinnan mukaan lähtöjärjestys ja voi perustua edellisen yksittäisen lähdön aikoihin, jos tästä on ilmoitettu ilmoittautumiskaavakkeessa tai kilpailukutsussa.
50.2 Kilpailunjärjestäjän valinnan mukaan viimeisen lähdön lähtöjärjestys ja -väli voi perustua siihen mennessä syntyneiden yhteisaikojen eroihin (takaa-ajolähtö). Tällöin kilpailijat tulevat maaliin loppusijoitusten mukaisessa järjestyksessä.
50.3 Kilpailunjärjestäjä voi halutessaan järjestää yhteislähdön. Jos kilpailussa on ”kuuma ryhmä”, lähtevät he ensimmäisiltä lähtöviivoilta ja muuta lähtevät taaemmilta lähtöviivoilta.
50.4 Kilpailunjärjestäjä voi halutessaan järjestää toiseen ja sitä seuraaviin lähtöihin käännetyn lähtöjärjestyksen edellisen lähdön aikojen perusteella (käänteinen lähtöjärjestys).
51. Parilähtökilpailuissa (dual start), ensimmäisen päivän lähtöjärjestys arvotaan siten, että numerot 1 ja 2 lähtevät ensin yhtaikaa, numerot 3 ja 4 toisena jne.
52. Jos kahden valjakon loppuaika on sama, tulee heidän lähteä seuraavassa lähdössä käänteisessä järjestyksessä edellisen lähdön keskinäiseen lähtöjärjestykseen verrattuna.
53. Jos valjakko lähtee määrättyä lähtöaikaa aikaisemmin, ja kun ajaja tai avustaja ei ole tahallisesti tai huolimattomuuttaan sitä aiheuttanut, muutetaan valjakon lähtöaika ajaksi, jona se lähti liikkeelle.

D.IV. Viesti
54. Viesti on joukkuekilpailu, jossa vähintään kolme koiraa joukkuetta kohden kiertävät saman reitin peräjälkeen. Kukaan kilpailija tai koira ei saa suorittaa kahta osuutta.
55. Viestin lähtö on yhteislähtö. Ensimmäisen osuuden kilpailijat lähtevät rinnakkain lähtöviivalta.
56. Viestissä numero 1 lähtee keskeltä lähtöuraa, numero 2 hänen oikealta puoleltaan, numero 3 numero 1:n vasemmalta puolelta jne.
57. Lähtöuran olisi oltava niin leveä, että kaikki ensimmäisen osuuden kilpailijat mahtuvat rinnakkain. Jos tämä ei ole mahdollista, jäljelle jäävät joukkueet lähtevät toiselta lähtöviivalta vähintään 5 (viisi) metriä lähtöviivan takaa samalla tavalla kuin § 56 määritellään. Jos on olemassa ”kuuma ryhmä”, se ei saa olla suurempi kuin mitä lähtöviivalle mahtuu joukkueita vierekkäin.
58. Lähtöuran pitäisi olla vähintään yhtä leveä kuin lähtöviivan vähintään sadan (100) metrin (koirajuoksussa 30 metrin) matkalta. Kaventuminen normaaliksi uraleveydeksi pitäisi tapahtua toisen sadan (100) metrin matkalla (koirajuoksussa 30 metrin).
59. Vaihtoalueen pitäisi olla maaliviivasta vähintään kolmekymmentä (30) metriä jatkuva alue reitillä, ja sen pitää olla vähintään kymmenen (10) metriä leveä. Valjakkohiihtoluokissa vaihtoalueen tulisi olla 45 – 90 asteen kulmassa maaliviivaan nähden.

D.V. Luokan minimikilpailijamäärä
60. Luokka järjestetään erikseen vain jos siinä on vähintään viisi (5) kilpailijaa ensimmäisessä lähdössä.

D.VI. Loppusijoitukset
61. Valjakko, jolla on luokkansa nopein kokonaisaika määritellään kyseisen luokan voittajaksi.
62. Valjakot, joilla on sama aika, määritellään sijoittuvaksi korkeamman sijoituksen mukaisesti.


E. REITTISÄÄNNÖT

E.I. Reittivaatimukset
63. Reitin tulee olla turvallinen sekä koirille että ajajille. Reittiä suunniteltaessa erityistä huomiota tulee kiinnittää käännöksiin ja alamäkiin. Koko reitti tulee suunnitella kilpailuun osallistuvien nopeimpien ja suurimpien valjakoiden lähtökohdista.
64. Reitin ei tulisi leikata itseään. Valjakot voivat ajaa saman reitin toisen kerran. Siinä tapauksessa kääntöpisteen tulee sijaita lähtö- ja maalialueen ulkopuolella. Jos ei voida välttää sitä, että reitti ajetaan useammin kuin kahdesti, kilpailun järjestäjän täytyy ilmoittaa siitä ennen kilpailua kilpailukutsussa. Tästä säännöstä poikkeaminen on sallittua vain odottamattomien olosuhteiden vuoksi.
65. Reitti tulee rakentaa mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman leveäksi ohitusten helpottamiseksi.
66. Ajokaistojen välillä tulee olla riittävästi tilaa, jotta valjakot eivät häiritse toisiaan.
67. Reitit tulee eristää parkkipaikoilta ja pysäköidyiltä autoilta.
68. Reittien ei tulisi ylittää samassa tasossa olevia maanteitä. Jos tätä ei voida välttää, täytyy ennen kilpailua hankkia lupa tien sulkemiseksi kilpailun ajaksi. Ylityskohta pitää varmistaa, valvonnasta vastaa ratavahti ja reitin tulisi leikata tie 90 asteen kulmassa.
69. Valjakkoajon sprintti kilpailuissa reitin tulee olla suunniteltu siten, että nopeus on otettu huomioon ensisijaisesti kaikin mahdollisin tavoin.
70. Lähtöalueen tulee olla vähintään 30 metriä pitkä ja järjestetty siten, että valjakko voidaan kokonaisuudessaan poistaa radalta.
71. Maalin lähestymisalueen tulee olla vähintään 800 metriä pitkä (150 metriä valjakkohiihdossa ja koirajuoksussa) ja tarpeeksi leveä ohituksille, eikä siinä saa olla teräviä käännöksiä.
72. Lähtö- ja maaliviivat tulee merkitä selvästi.
73. Talvilajeissa valjakko- ja koirahiihtoreittien tulee olla, aina kuin mahdollista, eri reittejä kuin ajoreittien.
74. Valjakko- ja koirahiihtoreitin pitäisi sijaita mäkisessä maastossa, jotta se testaa myös kilpailijan hiihtotaitoa. Sen pitäisi olla niin leveä, että kaksi hiihtäjää mahtuu luistelemaan vierekkäin maalialueella ja muualla reitillä niin leveä, että ohitukset ovat mahdollisia, kun ohitettava pitää sukset reitin suuntaisesti.
75. Sulanmaanlajien kilpailuissa pitää järjestää vesipisteitä vähintään 3 kilometrin välein, jotta koiria voidaan juottaa ja viilentää.
76. Pitkien matkojen kilpailut
76.1 Jos sääolot ylituomarin tai järjestäjän mielestä ovat sellaiset, että kilpailua ei voida viedä läpi lajin perusmääritelmien mukaisesti, voidaan kilpailua siirtää. Jos kuvatunlaiset olosuhteet sattuvat lähdön jälkeen, voidaan kilpailu väliaikaisesti ”jäädyttää”. Tämä tulee suorittaa tarkastuspisteellä tai jossain reitin kohdassa, joka sijaitsee ensimmäisen ajajan edellä. Kaikkia ajajia pitää pidättää sama identtinen aika.
76.2 Järjestäjän ja ylituomarin tulee ilmoittaa viipymättä kaikkia ajajia kohdan 76.1 perusteella tehdyistä päätöksistä ja niiden syistä.
76.3 Pakolliset tauot
76.3.1 Kilpailuissa, joiden yhteismatka on 300-600 km, pitää olla vähintään 8 tuntia pakollisia taukoja jaettuna paikallisen järjestäjän harkinnan mukaan.
76.3.2 Kilpailuissa, joiden yhteismatka on yli 600 km, pitää olla vähintään 12 tuntia pakollisia taukoja jaettuna paikallisen järjestäjän harkinnan mukaan.

E.II. Reittien pituudet
77. Sprinttikilpailut sekä valjakko- ja koirahiihto
77.1 Reittien pituuksien ei tarvitse olla samoja kaikkina kilpailupäivänä, mutta lyhin reitti pitää ajaa ensin. Seuraavien päivien reittien pituudet eivät saa ylittää 150%:lla ensimmäisen päivän radan pituutta. Jokaisen osuuden pisin ja lyhin mahdollinen matka pitää ilmoittaa kilpailukutsussa.
77.2 Reittien minimipituudet
Avoin luokka: 20 km (12,5 mailia). Suositus: 20 km (12,5 mailia) tammikuun viimeiseen täyteen viikonloppuun asti, ja 24 km (15 mailia) sen jälkeen.
8 ja 10 koiran luokat: 14 km (9 mailia). Suositus: 14 km (9 mailia) tammikuun viimeiseen täyteen viikonloppuun asti, ja 16 km (10 mailia) sen jälkeen.
6 koiran luokka: 9 km (6 mailia). Suositus: 9 km (6 mailia) tammikuun viimeiseen täyteen viikonloppuun asti, ja 12 km (7,5 mailia) sen jälkeen.
4 koiran luokka: 6 km (4 mailia). Suositus: 6 km (4 mailia) tammikuun viimeiseen täyteen viikonloppuun asti, ja 8 km (5 mailia) sen jälkeen.
Valjakko- ja koirahiihto: 5 - 25 km (3,1 - 15,6 mailia) naisille ja 10 - 25 km (6,2 - 15,6 mailia) miehille.
Viesti: Jokainen lähtö: vähintään 5 km (3,1 mailia)
77.3 Mikäli reittien pituuksia joudutaan olosuhteiden pakosta lyhentämään, lyhentäminen ei saa koskaan olla enempää kuin 25% missään luokassa.
78. Pitkän matkan kilpailut
Kaikki luokat:
Keskipitkät matkat: 80 – 250 km (50 - 156 mailia), siten, että useamman osuuden kilpailussa jokainen osuus keskimäärin vähintään 40 km (25 mailia).
Pitkät matkat: Yli 250 km (156 mailia), siten, että useamman osuuden kilpailussa jokainen osuus keskimäärin vähintään 80 km (50 mailia).
79. Sulanmaanlajit: Reittien pituudet (per lähtö tai osuus)
79.1 koirajuoksu aikuiset ja veteraanit: vähintään 2 ja enintään 8 km (1,2 - 5 mailia)
79.2 koirajuoksu nuoret: vähintään 1 ja enintään 4 km (0,6 - 2,5 mailia)
79.3 viesti (jokainen osuus): vähintään 0,5 ja enintään 4 km (0,3 - 2,5 mailia)
79.4 koirapyöräily: vähintään 2 ja enintään 10 km (1,2 - 6,2 mailia)
79.5 1-koiran kärryluokka: vähintään 2 ja enintään 8 km (1,2 - 5 mailia)
79.6 2-koiran kärryluokka: vähintään 2 ja enintään 8 km (1,2 - 5 mailia)
79.7 4- koiran kärryluokka: vähintään 4 ja enintään 8 km (2,5 - 5 mailia)
79.8 6-koiran kärryluokka: vähintään 5 ja enintään 10 km (3,1 - 6,2 mailia)
79.9 6-koiran kärryluokka: vähintään 5 ja enintään 12 km (3,1 - 7,5 mailia)

E.III. Tarkastuspisteet ja lepotauot
80. Leirit ja lepotauot
80.1 Reitille eikä sen varrelle ei saa jättää roskia, vaan ne pitää kuljettaa maaliin, tarkastuspisteelle tai järjestäjän määrittämään paikkaan reitin varrelle.
80.2 Leirit ja lepopaikat pitää perustaa selvästi sivuun reitiltä. Koiria tai varusteita ei saa jättää reitille eikä ajaja saa oleilla reitillä enempää kuin on tarpeen.
80.3 Tarkastuspisteet, leirit ja lepopaikat täytyy siivota ennen niiltä lähtemistä.
81. Tarkastuspisteet
81.1 Ajajien täytyy ilmoittautua tarkastupisteellä ennen kilpailun jatkamista.
81.2 Jos tarkastuspiste on miehittämätön eikä järjestäjä ole antanut ohjeita sellaisia tarkastuspisteitä varten, ajajan täytyy mahdollisuuksien mukaan varmistaa, että myöhemmin voidaan todentaa hänen käyneen tarkastuspisteellä sekä ilmoittaa seuraavan miehitetyn tarkastuspisteen toimitsijoille, että näin on tapahtunut.
81.3 Valjakoista jätetyt koirat
81.3.1 Valjakoista voi jättää koiria vain siihen määrätyillä tarkastuspisteillä.
81.3.2 Jätetyt koirat täytyy merkitä:
- ajajan nimellä ja kilpailunumerolla
- koiran jättämisen syyllä
81.3.3 Jätetyt koirat pitää kiinnittää ketjulla tai vastaavalla, kunnes ne noudetaan
81.4 Valjakon pysäyttäminen tai kilpailusta pois sulkeminen
81.4.1 Ylituomari, kilpailutoimitsija tai kilpailueläinlääkäri saa pysäyttää tai estää jatkamasta valjakkoa, jotta tämä voi korjata tai vaihtaa varusteita, joiden katsotaan olevan vaarallisia ajajalle ja/tai hänen koirilleen.
81.4.2 Ylituomari, kilpailutoimitsija tai kilpailueläinlääkäri saa pysäyttää ja estää jatkamasta valjakkoa, jos tämän katsotaan olevan liian väsynyt jatkamaan.
81.4.3 Ylituomari, kilpailutoimitsija tai kilpailueläinlääkäri saa sulkea pois kilpailusta valjakon, jonka katsotaan olevan liian väsynyt jatkamaan maaliin asti.
81.5 Jos ajaja saapuu tarkastuspisteelle vähimmäismäärää vähemmän koiramäärän kanssa, valjakko hylätään. Ylituomari, kilpailutoimitsija tai kilpailueläinlääkäri voi määrätä jos ja mihin asti valjakko saa jatkaa.
81.6. Tarkastuspisteillä kaikilla kilpailijoilla pitää olla tasavertaiset majoitusmahdollisuudet jne. 81.7 Tarvikkeet
81.7.1 Järjestäjän niin päättäessä kilpailijat voivat ennen kilpailua jättää toimitettavaksi tarvikkeita tarkastuspisteille.
81.7.2 järjestäjä määrää, mille tarkastuspisteille tarvikkeita voi jättää sekä tarvikkeita koskevat säännökset.
81.7.3 Yllä olevat ehdot eivät vaikuta mitenkään valjakossa kuljetettaviin pakollisiin varusteisiin.
81.7.4 Eri kilpailuissa voidaan vaatia erilaisia pakollisia varusteita. Nämä täytyy listata kilpailun erityissäännöissä.


F. REITIN MERKITSEMINEN
F.I Yleistä
82. Reitti tulee merkitä riittävällä määrällä selvästi nähtävissä olevia merkkejä sijoitettuna siten, ettei kilpailijalle tule epäselvyyttä mihin mennä.
83. Reittimerkkien pitää olla vähintään 25 cm halkaisijaltaan tai sivun pituudeltaan.
84. Vain merkin toisen puolen tulee olla värillinen, jotta se osoittaa myös kulkusuunnan.
85. Reittimerkit tulee asettaa metrin (1) päähän reitin reunasta ja 60-120 cm korkeudelle reitin pinnasta.
86. Kaikkien merkkien tulee olla nähtävissä niin kaukaa kuin mahdollista ja vähintään 50 metrin päästä.
87. Merkit, jotka koskevat vain jotain tiettyä luokkaa tai luokkia, tulee merkitä luokan tai luokkien tunnuksella valkoisin kirjaimin merkin keskelle. Kuljettu matka tulee ilmoittaa mustilla numeroilla valkoisella taustalla varustetulla merkillä, joka sijaitsee sinisen merkin yläpuolella. Luokkamerkinnät täytyy olla urheilijoiden selvästi nähtävissä ja luettavissa. Merkintätapa täytyy selvittää ajajille ajajienkokouksessa ennen kilpailua.
88. Jäljellä oleva matka tulee ilmoittaa mustilla negatiivisilla numeroilla valkoisella taustalla varustetulla merkillä, joka sijaitsee sinisen merkin alapuolella.
89. Merkkejä ei saa sijoittaa siten tai valmistaa sellaisesta materiaalista, että ne voivat aiheuttaa vaaraa koirille tai ajajille.

F.II. Punaiset merkit
90. Punaisia merkkejä tulee käyttää kaikissa risteyksissä ja ylityksiin liittyvissä käännöksissä. Merkit tulee asettaa 20 metrin etäisyydelle kyseisestä kohdasta samalle puolelle reittiä, kuin mihin valjakon tulee kääntyä.
91. Samalla tavalla tulee merkitä kaikki radan ’sokeat’ käännökset.

F.III. Siniset merkit (Suoraan- tai kuittausmerkit, mielellään neliönmuotoisia)
92. Siniset merkit voidaan sijoittaa kummalle puolelle reittiä hyvänsä.
93. Sinisillä merkeillä osoitetaan oikealla reitillä olo risteyksen tai käännöksen jälkeen. Merkki tulee asettaa noin 20 metrin päähän kyseisestä kohdasta ja niiden tulee olla selvästi nähtävissä.
94. Sinisiä merkkejä pitää käyttää:
94.1 risteyksissä ja ylityksissä, kun reitti menee suoraan. Merkki tulee asettaa noin 20 metrin päähän risteyskohdasta.
94.2 niiden käännösten jälkeen, jotka koskevat vain tiettyä luokkaa tai tiettyjä luokkia. Näillä merkeillä on sama luokkatunnus kuin punaisilla kääntymismerkeillä.
95 Sinisiä merkkejä pitäisi käyttää:
95.1 kaikkien risteysten, käännösten tai jyrkkien kulmien jälkeen, jotka on merkitty punaisin merkein.
95.2 jokaisen täyden kilometrin jälkeen koko reitin matkalla. Vähintään joka viiden (5) kilometrin jälkeen merkit tulisi varustaa kuljettua matkaa tai jäljellä olevaa matkaa osoittavin merkein.

F.IV Keltaiset merkit (varoitusmerkit, mielellään kolmionmuotoisia)
96. Keltaiset merkit voidaan asettaa kummalle puolelle reittiä hyvänsä. Keltaiset merkit osoittavat ne radan kohdat, joissa tulee hidastaa ja varovainen eteneminen on suositeltavaa esim. jyrkät alamäet, terävät käännökset, jäiset kohdat. Keltaiset merkit sijoitetaan noin 20 metriä ennen varovaisuutta vaativaa aluetta.
97. Mikäli varovaisuutta vaativa alue on pitkä, sijoitetaan sen alkuun merkiksi kaksi keltaista merkkiä samaan paaluun. Varovaisuutta vaativan alueen loppuminen osoitetaan yhdellä keltaisella merkillä, jonka päälle on piirretty punainen tai musta rasti.
98. Kaikki keltaiset merkit tulee esitellä ja selittää ajajien kokouksessa ja ne pitää osoittaa myös reittikartalta.

F.V Tarkastuspistemerkit
99. Tarkastuspisteet osoitetaan valkoisella suorakaiteen muotoisella merkillä, jossa on mustat kirjaimet.

F.VI. Muut merkit
100. Lähtöalueen loppuminen pitää merkitä molemmin puolin rataa olevin merkein.
101. Maalin lähestymisalueen alkuun pitää sijoittaa valkoinen merkki, josta käy ilmi jäljellä oleva matka (yleensä 150 metriä valjakko- ja koirahiihdossa sekä 800 metriä muissa luokissa ennen maaliviivaa). Merkki osoittaa etuajo-oikeudettoman alueen alkamisen.
102. Ne reitin kohdat, joissa reitti ei ole selvästi nähtävissä voidaan merkitä lisämerkein. Lisämerkit eivät kuitenkaan saa korvata näiden sääntöjen määräämiä alkuperäisiä merkkejä.
103. Pimeän ajan osuuksien merkitseminen. Ylläkuvaillun merkitsemisen lisäksi jokainen merkki pitäisi varustaa valoa heijastavalla materiaalilla (minimipinta-ala 25 cm²)

F.VII. Esteiden käyttö radalla
104. Risteyksessä, joissa hyvilläkin valjakoilla saattaisi tulla ongelmia, pitäisi käyttää esteitä merkkien lisäksi.
105. Esteet voivat olla fyysisiä esteitä koirille, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaraa koirille, ajajille tai varusteille.
106. Risteyksessä, jossa eri luokat kääntyvät eri suuntiin, tulee olla ratavahti, joka siirtää esteet luokkien jälkeen ja tarvittaessa ohjaa/avustaa valjakkoa oikealle radalle.
107. Esteiden tai ratavahdin käyttö ei oikeuta alkuperäisten merkkaussääntöjen laiminlyöntiin.

Sivun alkuun

Sulje ikkuna