Yleistä
Hiilijalanjälki tarkoittaa tuotteiden, palvelujen tai toiminnan aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan aikana syntyy.
SYKE:n (Suomen ympäristökeskus) mukaan suomalainen hiilijalanjälki on keskimäärin reilut 10 tonnia vuodessa. Keskimääräinen luku koko maailmassa on noin 6. Lähde: SYKE
SYKE:n mukaan kotitalouksien kulutusmenojen päästöt muodostavat noin 70% Suomen kulutusperusteisista kasvihuonepäästöistä eli tavallisista jokapäiväisistä valinnoista. Esimerkiksi lihatuotteiden vähentämistä korostetaan usein yhtenä vaikutusmahdollisuutena ja toinen on autoilun vähentäminen.
Puhuttaessa koiran hiilijalanjäljestä, pitää puhua omistajan vaikutuksesta ilmastonmuutokseen, sillä koiran arkipäiväiset valinnat tekee pääosin ihminen.
Lemmikit
Lemmikkien ilmastovaikutuksista on tutkittua tietoa vain vähän. Gregory S Okinin tutkimuksen mukaan pelkästään Yhdysvalloissa on 163 miljoonaa kissaa ja koiraa ja ne tuottavat n. 64miljoonaa tonnia kasvihuonekaasuja. Tämä vastaa suoraan n. 13,6 miljoonan auton päästöjä. Tässä tutkimuksessa käytettiin oletuksena sitä, että kaikki koirat syövät kaupasta ostettua valmisruokaa. Lähde: PMC
Suomessa on koiria tällä hetkellä noin 700000 ja kissoja vuoden 2016 arvion mukaan noin 600000, vaikka joidenkin arvioiden mukaan niitä olisi huomattavasti enemmän. Jos oletetaan, että kissoja ja koiria olisi Suomessa tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa ja jos niiden hiilijalanjälki vastaa kooltaan yhdysvaltalaislemmikkien jälkeä, suomalaiskoirien ja -kissojen kasvihuonepäästöt olisivat noin 0,59 miljoona tonnia.
Laskelman aikaan koko Suomen päästöt olivat noin 56 miljoona tonnia hiilidioksidia. Lemmikkien osuus tästä on siis noin prosentin verran.
Ilmastolliselta kannalta katsottuna seurakoira on perheenjäsenenä hyödytön. Se vie resursseja antamatta mitään vastineeksi. Tottakai koiran tarjoamat hyödyt voidaan laskea myös muilla tavoilla. Se esimerkiksi vie lenkille ja on yksinäisen juttukaverina. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan noteeraa näitä asioita. Eli omalla tavallaan seurakoira on luksustuote.
Koira ei itse valitse ruokakuppinsa sisältöä tai kuljetusmuotoa koiranäyttelyyn, mutta koirabisneksen kasvun myötä koirakin voidaan nähdä kuluttajana. Muihin vapaa-ajan aktiviteetteihin verrattuna lemmikkieläinkulut ovat kasvaneet selvästi nopeammin.
Koira on sekasyöjä, mutta suositusten mukaan senkin pitäisi saada suurin osa energiastaan eläinproteiineista. Se, kuinka raskaasti koiran ruokkiminen ympäristöä kuormittaa, riippuu siitä, mitä koiralle syöttää.
Keskivertokoiran päivittäinen kuivamuona-annos on noin 450g, kun se syö hyvälaatuista kuivaruokaa, jonka proteiininlähde on kana ja lihapitoisuus 65%. Vuodessa koira syö siis kanaa noin 107 kiloa. Kanan kasvihuonepäästöt ovat ilmasto-oppaan mukaan 4kg lihakilolta, joten vuodessa niitä kertyisi koiran syömän proteiinin osalta 428kg. Naudan osalta päästöt olisivat 4,4 tonnia.
Lemmikkien hiilijalanjäljen laskeminen on äärimmäisen vaikeaa, koska vaihtelu on niin huomattava. Yksi koira syö lähinnä raakaa lihaa ja muita ruhonosia ja matkustaa omistajansa kanssa useita kertoja vuodessa näyttelyihin sekä Suomeen, että ulkomaille. Toinen on kotiruokaa syövä metsästyskoira, jonka työn tuloksena omistajakin saa osan liharavinnostaan suoraan metsästä pyydystettynä.
Isoimmilla koiranruokafirmoilla on nykyään verkkosivuillaan esitelty heidän vastuullisuusohjelmansa. Näistä esille nousee raaka-aineiden vastuullinen valmistus esim. vastuullinen kalastus, lähiruoka ja vastuullinen viljely. Tämä takaa myös näiden taustalla olevien ihmisten hyvinvoinnin.
Sitäkin on vaikea arvioida, kuinka tilanne eroaisi, jos lemmikkejä ei olisi. Lemmikkeihin käytetty aika kulutettaisiin tällöin muuhun, vaikkapa matkusteluun. Koiran omistajat myös kävelevät vapaa-ajallaan paljon. Kaikista liikkumismuodoista kävely synnyttää vähiten hiilidioksidipäästöjä.
Hyötyjä ja haittoja
+ Koiraharrastukseen käytetty raha ja aika on aina pois jostakin muusta harrastukseen liittyvästä kulutuksesta.
+ Ruoan sijaan hiilijalanjälkeä voi vähentää leluissa ja tarvikkeissa (kierrätys ja itse tekee).
+ Lajin parissa on paljon lainakoiramallia eli pääset treenaamaan ja kilpailemaan ilman omia koiria, jolloin myös kyydit menevät ns. kimppakyyteinä.
+ Raakaruokinta on ekologisesti toimiva malli, mutta vaatii koiran omistajalta lisää ajankäyttöä ja sähköä vievää pakastin tilaa. Lisäksi raakaruokinnan lisäksi ruokinta vaatii lisäravinteita.
+ Ulkolajina muihin koiraurheilulajeihin verraten sisähallitilaa ei tarvita
+ Saksassa on jo otettu koiran ruoan valmistuksessa proteiinina käyttöön sirkat. Sirkat sopivat hyvin koirien ravinnoksi, sillä niissä on hyvä rasvakoostumus ja ravinteikas sisältö. Hyönteisten sisältämä kitiinikuori saattaa tosin allergisoida joitakin koiria.
+ Koirien valmisruokien proteiininlähteinä suositaan kana ja lammasta, jotka ovat vähemmän kuormittavia proteiinin lähteitä kuin nauta ja sika.
+ Kotimainen ruokatoimija MUSH, kotimaisuusaste 90% (kala Norjasta ja poro lapista (Ruotsi, Norja tai Suomi) ka kasvikset osittain ulkomailta. Heillä käytössä vastuullisuusohjelma. MUSH myös laskee oman koiranruoantuotantonsa hiilijalanjälkeä.
(Green Petfood, InsectDog-kuivaruoka)
Dagsmark Petfood
(-) Vaikka koiranruoissa suositaan pitkälti teurasjätettä, tarvitsevat kilpa- ja työkoirat laadultaan parempaa lihaa, jolloin tämä lisää lihantuotantoa ja sitä kautta hiilijalanjälkeä.
(-) Maailmanlaajuisesti lemmikkien on arvioitu kuluttavan 12–20% ihmiskunnan lihantuotannosta
(-) Koiraurheilu ei ole ns. lähiurheilu vaan harjoitustilat ja -alueet sijaitsevat yleensä kauempana keskustoista, yleensä teollisuusalueilla. Yleensä myös koirien kanssa eläminen on helpompaa keskusta-alueiden ulkopuolella, jolloin auton omistaminen on välttämättömyys. Yleensä myös auto ei voi olla mikä tahansa, vaan pienin käyttöön sopiva on yleensä farmari. Auto on myös yleisesti vanha.
(-) Koirista ei ole vegaaneiksi. Naudanlihasta pitäisi kumminkin siirtyä muuhun proteiiniin.