Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma

Luotu 2015 – 2016 | päivitetty 2023 | tavoitteet päivitetty  2024

Yleistä

Lajina koiravaljakkourheilu on laaja. Se on lähtenyt muodostumaan koiravaljakolla liikkumisesta muun muassa Grönlannissa, Alaskassa, Kanadassa ja Siperiassa ja toisaalta lajin kehittymiseen on vaikuttanut myös palveluskoirien työ- ja harrastuskäyttö.
Toiminta syntyi ja kehittyi pitkään mieslähtöisesti.

Valjakkoajo esimerkiksi Alaskassa kultaryntäyksen aikaan sijoittuu aikakauteen, jolloin naisilla ei ollut edes äänioikeutta. Palveluskoirat puolestaan työskentelivät poliisin, puolustusvoimien tai rajamiesten kanssa ja näissä tehtävissä koiranohjaajat olivat tuona aikana yksistään miehiä.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelmalla Suomen Valjakkourheilijoiden liitto ry (VUL) osoittaa itselleen, jäsenseuroilleen ja myös ulkopuolisille, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat aidosti tärkeitä asioita liitossa, eivätkä vain arvoissa mainittuja sanoja.

Tämä suunnitelma osoittaa, että liitolla on selkeät linjaukset ja tavoitteet yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Samalla ohjataan seuratyön arkea ja osaltaan edistetään yhdenvertaista ja erilaisuudelle myönteistä ilmapiiriä. Olemalla suvaitsevaisia, tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia, saamme kaikki voimavarat käyttöön liikuntakulttuurin edistämiseksi. Suunnitelman toteutumista seurataan vuosittain kirjaamalla toteumasta kooste vuosikertomukseen.

Sukupuolijakauma

Valjakkourheilun voidaan todeta olevan lajina tasa-arvoinen. Nykyisin koiraharrastuslajeissa on mukana enemmän naisia kuin miehiä, mutta valjakkourheilu on säilynyt edelleen harrastusmuotona, jossa miesten asema ei ole heikentynyt.

Sukupuolten välistä tasa-arvoa tukee miesten ja naisten kilpaileminen samoissa luokissa. Ainoastaan yksilölajeissa on omat luokat miehille ja naisille. Yksilölajeilla tarkoitetaan niitä lajeja, joissa harrastetaan sekä kilpaillaan yhden koiran kanssa ja joissa miesten vahvemmalla fysiikalla on merkitystä menestymisessä. Näin ollen on katsottu tasa-arvoa tukevaksi seikaksi se, että miesten ja naisten on mahdollista kilpailla erikseen.

Useamman koiran lajeissa koirat vaikuttavat sukupuolten välistä fysiikkaa enemmän, joten naiset ja miehet kilpailevat tällöin samoissa luokissa. Ihmisen fyysisiä ominaisuuksia on mahdollista kompensoida koiran fyysisillä ominaisuuksilla.

Hallinnossa ja tapahtumien organisoimiseen liittyvissä tehtävissä sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu hyvin; Suomen Valjakkourheilijoiden liiton hallituksessa on koko sen olemassaolon ajan ollut tasavertainen sukupuolijakauma. Liiton alaisten seurojen hallituksista näkee selkeämmin lajin kirjon. Jäsenseuroissa on rotujärjestöjä, joissa rodun käyttömahdollisuudet vaikuttavat siihen, mikä on toimijoiden ja harrastajien sukupuolijakauma. Varsinaisissa valjakkourheiluseuroissa taas usein hallituksen ja toimijoiden jakauma on miesvaltainen.

Tuomaritoiminta on sukupuolesta riippumatonta ja liiton tuki yhdenvertaista molemmille sukupuolille, mutta toistaiseksi on havaittavissa miestuomareiden ja tuomarikoulutettavien olevan enemmistössä. Todennäköisesti kyse on siitä, että tuomarointi kiinnostaa luontaisesti enemmän miehiä ja miehillä on enemmän kokemusta tuomaroinnin kannalta tärkeistä kilpailuista.

Harrastuskustannukset

Valjakkourheilun taloudelliset harrastamismahdollisuudet ja vaikutukset harrastajan talouteen ovat sekä laji- että tasoriippuvaisia. Lähtökohtaisesti valjakkourheilu ei ole taloudellisessa mielessä eriarvoistava ja harrastajia heidän taloudellisen asemansa mukaisesti jaotteleva. Harrastamisen tulee olla yhdenvertaisesti mahdollista myös vähäosaisten keskuudessa ja tilanne on tässä mielessä melko hyvä. Harrastajan valjakkourheiluun käytössä olevan budjetin suuruus kuitenkin väistämättä ohjailee lajivalintoja ja sanelee kilpailuihin ja osin harjoituksiin osallistumismahdollisuuksia sekä urheilijan kehitystä.

Yksilölajit ovat edullisia ja kaikille mahdollisia lajeja, joita harrastetaan vain yhden koiran kanssa. Etenkin niin kutsutulla lainakoiralla kustannukset jäävät harrastajan osalta vähäisiksi, mikäli omistaja vastaa kaikista koiran arkipäiväisistä kuluista. Joskin sopimus kulujen ja vastuiden jakamisesta on koiran omistajan ja harrastajan välinen asia. Yksilölajeja harrastavan tarvitsee hankkia mahdollisen koiran lisäksi vain vähäinen määrä varusteita, joita voi saada hankituksi myös käytettyinä. Harrastuksesta innostuneella voi olla myös jo entuudestaan joitain lajiin sopivia välineitä, jolloin harrastuksen aloituskustannukset ovat hyvin vähäiset.

Yksilölajien osalta harrastus- ja kilpailupaikoille pääsee kulkemaan edullisesti tavallisella henkilöautolla. Mahdollisesti myös jopa julkisella liikenteellä tai kävellen, mikäli harrastus- tai kilpailupaikka sattuu sijaitsemaan lähistöllä. Harrastusta voi harrastaa hyvin erilaisilla koirilla, eikä harrastus vaadi mitään tiettyä koirarotua- tai tyyppiä. Harrastamaan voi ruveta jo aikaisemmin hankitun koiran kanssa.

Harrastuskulut nousevat oleellisesti siinä vaiheessa, kun siirrytään kilpailemaan korkeammalla tasolla ja/tai lajiksi valikoituu valjakkoajo. Automaattisesti valjakkoajo ei kuitenkaan ole kallis harrastusmuoto. Valjakkoajossa tarvittavien välineiden, varusteiden ja koirien hankintahinnasta muodostuu kuitenkin yhteensä isohko kustannuserä.

Hankintakuluiksi tulee myös huomioida koirien hyvän pidon mahdollistavan elinympäristön rakentamiskulut sekä paikasta toiseen siirtymisen mahdollistavan ajoneuvon ostamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset.

On muistettava, etteivät nämä ole välttämättä laskettavissa valjakkourheilun suoriksi kustannuksiksi, sillä moni koiratalous haluaa jakaa arkensa koiran tai koirien kanssa joka tapauksessa. Koiria ja niiden kanssa elämää sujuvoittavia hankintoja ei ole välttämättä tehty vain valjakkourheilun harrastamista varten.

Lajina valjakkoajo on useimmiten elämäntapa joko yksityiselämän tai yrityksen kautta.

Harrastajan siirtyessä huippu-urheilijaksi kulut kasvavat edelleen. Nousevat kulut muodostuvat muun muassa siirtymistä kilpailu- ja treenipaikoille, joista osa sijaitsee myös ulkomailla, sekä arvokilpailuihin sopivista varusteista ja harrastajan omista majoitus-, vakuutus- ja kehonhuoltokuluista sekä koirien mahdollisista hankinta-, vakuutus- ja huoltokuluista, ravintokuluja ja osallistumis- sekä lisenssi- ja vakuutusmaksuja unohtamatta.

Jokainen kilpailuihin osallistuva tarvitsee myös lisenssin ja vakuutuksen tai kilpailukohtaisesti hankittavan kertavakuutuksen. Harrastajan kannalta kriittinen tilanne harrastuksen jatkumisen kannalta saattaa muodostua siinä vaiheessa, kun hänen tasonsa on oleellisesti noussut tai hän haluaisi vaihtaa lajista toiseen.

Ikäryhmät, eritasoiset harrastajat sekä koirat ja erityisryhmät

Asenteellisesti eri ikäryhmien tasa-arvo toteutuu valjakkoharrastuksen parissa hyvin ja tapahtumissa sekä kilpailuissa on usein osallisina kaikenikäisiä yleisö mukaan lukien. Useassa perheessä harrastus onkin koko perheen yhteistä toimintaa. Tapahtumien ja kilpailujen tunnelman on määrä olla kaikenikäiset huomioonottava ja tervetulleeksi toivottava. Onkin hienoa todeta, että harrastajat tukevat ja kannustavat toinen toisiansa sekä iloitsevat kanssa harrastajien menestyksestä statuksesta huolimatta. Valjakkoharrastuksessa vallitsee pääasiassa hyvä yhteisöllinen ilmapiiri, jossa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koetaan laajasti harrastajien keskuudessa todeksi.

Vaikka voidaan todeta pääpiirteittäin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuvan hyvin, on toiminnassa kuitenkin haasteensa niin harrastus- kuin kilpailutoiminnassakin.

Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin vaikuttaa merkittävästi huoltajan mahdollisuus olla lapsen tai nuoren tukena ja mukana harrastuksessa. Osaltaan lasten ja nuorten harrastuneisuutta vaikeuttaa myös se, että harva seura tarjoaa ensisijaisesti lapsille ja nuorille suunnattuja harjoituksia. Kilpailuja järjestävien seurojen tulisi anoa liitolta myös huomattavasti enemmän lapsille ja nuorille soveltuvia kilpailuluokkia muiden luokkien oheen. Parhaimmassa asemassa ovat ne lapset ja nuoret, joiden huoltajat ovat myös itse harrastuksen parissa.

Veteraaneja koskien tilanne on osin sama kuin lasten ja nuorten eli heille ei ole tarpeeksi omia kilpailuluokkia. Joskin veteraanien tilanne parantui nyt osittain, kun Valjakkourheilun maailman kattojärjestö IFFS hyväksyi heitä koskevat Masters -säännöt yhden koiran hiihto- ja sulanmaan lajien arvokilpailuihin (EM,MM). Valjakkourheilussa veteraanilla tarkoitetaan yli 40-vuotiasta. Lisäksi veteraani-ikäisten osalta epäkohdaksi voidaan katsoa se, että heidän ei ole mahdollista ostaa lisenssivakuutusta sen jälkeen, kun he ovat täyttäneet 70 vuotta. Veteraanien etuna on kuitenkin yleensä kokemus itsenäisestä harjoittelusta, kyky osallistua itsenäisesti kilpailuihin sekä hankkia siihen tarvittava vakuutus. 

Mikäli aikuinen innostuu aloittamaan valjakkoharrastuksen vasta veteraani-ikäisenä, on hänen mahdollista osallistua seurojen tarjoamille leireille ja tapahtumapäiville muiden aikuisten tapaan. Tässä epäkohdaksi voidaan nähdä vain se, ettei seuroilla ole erikseen veteraaneille tarkoitettuja harjoitustilaisuuksia. Tältä osin veteraanien tilanne on liki sama kuin lasten ja nuorten, joskin veteraanit soveltuvat lapsia ja nuoria mutkattomammin aloitteleville aikuisille suunnattuun toimintaan ja tämä huomioiden heidän tilanteensa on hyvä. Valjakkourheilussa veteraanina ei välttämättä ole altavastaajana nuorempiin harrastajiin nähden sillä koirien fysiikalla pystytään kompensoimaan urheilijan omaa suoritusta. 

Liitto toivoo harrastuksesta kiinnostuneiden pääsevän mukaan valjakkourheiluun sekä kehittyvän urheilijoina ja tämän toteutumisen kannalta seurojen rooli on erityisen tärkeä.

Valjakkourheilussa menestymiseen vaikuttaa harrastajan fyysisen kunnon, teknisten taitojen ja käytössä olevien välineiden lisäksi merkittävästi myös koira tai koirat. Koirien perimällä ja lajiin soveltuvuudella on suuri vaikutus menestymisen kannalta kilpailtaessa alokastasoa korkeammalla tasolla.

Tämä voitaisiin nähdä osin epätasa-arvoa tuottavana seikkana, mutta tosiasiassa mahdollisuuksia tasokkaan koiran tai koirien kanssa toimimiseen on lähtökohtaisesti jokaiselle urheilijalle tarjolla. Kaikilla tasoilla menestymiseen vaikuttaa oleellisesti oman sekä koiran fyysisen kunnon monipuolinen ylläpito ja kehittäminen.

Hyvien valjakkokoirien hinnat liikkuvat kohtuullisissa summissa. Hyväsukuisen potentiaalisen valjakkokoiran hinnat eivät yleensä ole merkittävästi suurempia kuin “tavallisen koiran”. Monet ei-valjakkorotuiset koirat ovat merkittävästi kalliimpia

Valjakkourheilu on kaikille koiran kanssa liikkumisesta kiinnostuneille avointa toimintaa ilman vaatimuksia koirien puhdasrotuisuudesta. Risteytyskoirat ovatkin suuressa suosiossa eri lajeissa. Koirille ei myöskään ole asetettu kokorajoituksia ja näin ollen jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus harrastaa koiransa kanssa valjakkourheilulajeja joko vain omaksi ja koiran iloksi tai myös tavoitteellisemmin kilpailumenestykseen pyrkien. Koiran tai koirien tulee lähinnä vain kyetä nauttimaan harjoittelusta fyysisesti ja henkisesti eikä harrastuskoira saa olla selvästi aggressiiviseen käytökseen taipuvainen.

Valjakkourheilussa on käytössä joissakin luokissa luokkajako koirien rodun perusteella, mikä perustuu erityyppisten koirien tasa-arvoisempaan arviointimahdollisuuteen ja puhdasrotuisten jalostuksellisiin arvoihin. Mikäli kilpailijoita yhdessä kilpailussa on vähän, ei mainitun luokkajaon käyttäminen kaikissa kilpailuissa ole lajin kannalta kannattavaa eikä aina edes mahdollista.

Yleisö on hieno osa valjakkourheilukilpailuja sekä erilaisia tapahtumia ja tämä tulisi järjestäjän aina huomioida. On tärkeää, että yleisöksi saapuminen olisi esteetöntä ja sallisi näin osallistumisen lievistä kehitysvammoista ja liikuntarajoitteista, lastenvaunuista tai käytössä olevista pyörätuoleista huolimatta.

On kuitenkin ymmärrettävää, ettei harjoitus- ja kilpailureittien varsille ole aina mahdollista järjestää esteetöntä kulkua erityisryhmään kuuluville. Erityisryhmään kuuluvan oma lajiharjoittelu on haastavaa, mikäli hän tarvitsee avustajan tai liikkuminen on omatoimisesti epävakaata ja hidasta. Toisaalta lajin parissa on myös vammaisurheilijoita, jotka kilpailevatkin. 

Tasa-arvon kannalta on upeaa todeta, ettei valjakkourheilussa ole huippu-urheilutasollakaan pukeutumisen osalta etikettejä eikä sääntöjä ja harrastajia on kohdeltu tasa-arvoisesti ja hyväksyvästi heidän ulkoisista tekijöistään riippumatta. Pitkällä matkalla tarvitaan kuitenkin lämpimiä vaatteita jotka kestävät haastavissa olosuhteissa, joten näihin voi mennä rahaa.

Yhä paremmin tulee huomioida eritasoiset ja -ikäiset kilpailijat pyrkien tarjoamaan osallistumisen mahdollistavia harrastus- ja kilpailuluokkia järjestettävissä kilpailuissa.
Samoin tulee pyrkiä järjestämään kokeilumahdollisuuksia leikkimielisten kisojen tai tapahtumapäivien merkeissä lapsille ja nuorille sekä lievistä kehitysvammoista ja liikuntarajoitteista kärsiville. Matalan kynnyksen tapahtumia, kuten Juokse koiran kanssa -tapahtumia, tarvitaan tulevaisuudessa lisää ja näiden tapahtumien yhteyteen tulee mahdollistaa välineiden ja koirien lainaus.

Monikulttuurisuus ja seksuaalivähemmistöt

Monikulttuurisuutta ei ole valjakkourheilussa selvästi havaittavissa vaikka laji onkin kansainvälinen. Tähän vaikuttanee se, että lajien pariin päätyy harrastajia kulttuureista, joissa koira nähdään pääasiallisesti lemmikkinä sekä harrastuskaverina ja joissa arvostetaan tasa-arvoista mahdollisuutta liikuntaan ja tuetaan urheilua.

Lajin parissa Suomessa on kuitenkin paljon ulkomaalaisia, pääosin Euroopan maista. Kilpailut ovat avoimia kaikille kulttuuritaustasta ja kansalaisuudesta huolimatta, joskin SM-arvosta ja -mitalista voi kilpailla vain Suomen kansalainen tai vakituisesti Suomessa asuva henkilö. Vakituisesti asuvana pidetään vähintään kaksi vuotta Suomessa vakituisesti asunutta.

Valjakkourheilun luonteesta johtuen, seksuaalivähemmistöön kuuluvien harrastajien odotetaan sopivan luontevasti osaksi harrastajakuntaa nyt ja tulevaisuudessa. Tähän valjakkourheilijoiosaltaan vaikuttaa jo olemassa oleva, kaikkia tukeva ja kannustava yhteishenki sekä se, ettei kilpailuissa ole asusteiden osalta suosituksia. Näin ei myöskään ole syntynyt eri sukupuolia erottelevaa pukeutumiskoodistoa.

Liiton tahtotila on, että jokainen saa sukupuolesta ja sukupuolisesta suuntautumisestaan huolimatta osallistua kaikkeen Suomen Valjakkourheilijoiden liiton toimintaan tasapuolisesti. Seksuaalivähemmistöön kuuluvaa tulee kohdella kaikella tavalla luontevasti, tasa-arvoisesti ja asiallisesti kaikissa liiton alaisissa toiminnoissa.

Liitto kannustaa seuroja suhtautumaan seksuaalivähemmistöön ja eri kulttuureista oleviin henkilöihin luontevasti ja tasa-arvoisesti ja velvoittaa seuroja tiedottamaan liittoa, mikäli sen alaisissa tapahtumissa on havaittu vähemmistöön kuuluvan henkilön epäasiallista tai epätasa-arvoista kohtelua.

Muuta

Suomen Valjakkourheilijoiden liitossa ja sen alaisessa toiminnassa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo toteutuu tällä hetkellä pääasiassa hyvin. Sukupuolijakauma on erittäin hyvä ja harrastuksen pariin hyväksytään mutkattomasti eri-ikäisiä. Liiton tietojen mukaan syrjintää, häirintää tai kiusaamista kansalaisuuden, kulttuuritaustan,  seksuaalivähemmistöön kuulumisen, uskonnon, vamman tai liikuntarajoitteen tai muun ulkoisen tai henkisen seikan vuoksi ei ole esiintynyt. Tältä osin tilanne vaikuttaa hyvältä, mutta ei tule poissulkea mahdollisuutta satunnaisen ongelmatilanteen olemassaolosta, josta ei ole kantautunut tietoa Suomen Valjakkourheilijoiden liitolle. Havaittavissa olevat pienet epäkohdat eivät ole tarkoituksellisia eivätkä asenteellisia, vaan ennemminkin olosuhteista riippuvaisia. Suomen Valjakkourheilijoiden liitto pyrkii korjaamaan epäkohtia muun muassa kannustamalla seuroja järjestämään kilpailuihin osallistumismahdollisuuksia lapsille, nuorille, veteraaneille sekä erityisryhmille.

Liitto on jo kannustanut seuroja seurayhteistyöhön ja pyrkinyt kuulemaan seurojen kautta harrastajia saadakseen kattavan kuvan siitä, millaisia haasteita harrastajat kokevat ja mitkä seikat lajin parissa ovat hyvin. Liitto ja sen alainen toiminta kokonaisuudessaan on kaikille avointa sukupuolesta, iästä, taustasta tai tasosta riippumatta. Harrastustoimintaa ei myöskään vaikeuta brändisidonnaisuus eikä vaatimukset tietynlaisista asusteista, tarvikkeista tai välineistöstä.

Yhdenvertaisuuden kokemuksen kannalta on tärkeää säilyttää ja pyrkiä kehittämään edelleen sukupuolesta riippumatta kaikenikäisten ja -tasoisten yhteisöllisyyttä ja yhteistä liikunnan riemua. Valjakkourheilulla on yleisesti ottaen kannustava ja myös uudet mutkattomasti mukaan toimintaan tervetulleiksi toivottava maine ja tähän asiaan toivotaan myös seurojen kiinnittävän huomiota omassa toiminnassaan. Liitto tukee seurojen toimintaa tasapuolisesti seurojen kesken, joten myös tältä osin tasa-arvo toteutuu hyvin.

Liitto seuraa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista vuosittain toimintakertomusta kootessa.